Sunnuntai olikin tyontayteinen paiva. Meita vietiin kuin oikeita "staroja" minuuttiaikataulun mukaan tilaisuudesta toiseen.
Ehtoollisjumalanpalvelukseen St.Joseph's Heritageen lahdettiin jo puoli yhdeksan aikoihin. Messun toimitti paikallinen pastori Teemu Haataja. Reijo Arkkila saarnasi. Kuoro ja viulisti avustivat tilaisuudessa.
Ennen kuin Messu oli oikein kunnolla loppunutkaan, meita vietiin jo seuraavaan kohteeseen, Jumalanpalvelukseen Hilldalen kirkkoon. Kun ehdimme perille, oli tilaisuus jo alkanut. Kuoro ja orkesteri ajettiin lennossa asemiin ja suunnitellut tehtavat suoritettiin. Saarnavuoro oli jalleen Reijo Arkkilalla, joka vasymatta jaksaa tuoreesti julistaa Evankeliumia. Jumalanpalveluksen jalkeen oli yhteinen lounastilaisuus.
Thunder Bayn viimeinen esiintymistilaisuus oli klo 15 Lapin kirkossa, joka sijaitsee kaupungin ulkopuolella noin 20 km paassa keskustasta. Kirkko on pieni idyllinen rakennus taysin maaseutumaisessa ymparistossa. Kirkko tayttaa tana vuonna 90 vuotta. Reijo Arkkila ja Teemu Haatat puhuivat tassakin tilaisuudessa. Kuoro, orkesteri, soitinryhma seka Lapin oma kuoro esiintyivat yhdessa ja erikseen. Jaakko Perttula esitti urkusoolon.
Minulle henkilokohtaisesti syntyi kasitys, etta seurakuntaelama on Thunder Bayn suomalaisten keskuudessa on vilkasta. Tyota tehdaan suurella innolla ja tyon tekemisesta pursuaa ilo. Valtava on se vapaaehtoisen tyon maara, jolla toimintaa yllapidetaan.
Thunder Bay sijaitsee Superior-jarven luoteisrannikolla. Toronsta on sinne matkaa 1375 km. Saa on koko ajan ollut lammin ja aurinkoinen. Lapin kirkolta illalla palatessamme naytti mittari 34 astetta, mutta eihan lammin luita riko.
Huomen aamulla lennamme aikaisin takaisin Torontoon ja sitten heti takaisin Edmontoniin. Lahto hotellista tapahtuu jo kello 4. Perille Edmontoniin tulemme puolen paivan aikoihin.
maanantai 30. heinäkuuta 2007
28.7.2008 THUNDER BAY
Aamupaiva oli vapaata. Iltapaivan aluksi seka kuoro etta orkesteri pitivat hotelilla harjoitukset. Myohemmin iltapaivalla kuoro vieraili Suomikodissa. Matkalla Hillandalen kirkkoon myos orkesteri pistaytyi Suomikodissa.
Illan tilaisuudessa kirkko oli jalleen lahes taynna kuulijoita, oman arvioini mukaan heita oli lahes 200. Kirkko on kaunis ja valoisa, noin kymmenen vuoden ikainen, moderni kirkkorakennus. Tilaisuudessa kuoro ja orkesteri seka gospelyhtye esiintyivat. Tailaiuudessa puhui Reijo Arkkila ja hartauden piti paikallinen vastuunkantaja Aarne Makinen. Tilaisuus oli todella lamminhenkinen ja ainakin meidan vieraiden mielesta onnistunut.
Kaksi mielenkiintoista seikkaa kiinnitti kaupungilla huomiota. Vaikka suomalaisten lukumaara kaupungissa on laskussa, nakyy suomalaisuus selvasti katukuvassa. Astuessamme ulos paikallisbussista, poistui meidan kanssamme mies, joka kysyi selvalla suomenkielella, mista olemme kotoisin. Kaupungissa on monia suomalaisten omia liikkeita. Enimmillaan kaupungissa on ollut useita tuhansia suomalaisia.
Toinen mielenkiintoinen asia oli ystavallisyys ja avuliaisuus. Kysyessamme vastaantulijalta taksiasemaa, han veikin meidat lina-autoasemalle, selvitti meille bussireitin ja aikataulut. Noustuamme sitten bussiin, naiskuljettaja auliisti selitti missa meidan tulee jaada pois. Liikenne valoissa odottaessaan han karttaan piirsi meille kohteet, joihin olimme menossa. Samoin han antoi meille aikataulut ja hinnat paluumatkaa varten. Tullessamme kohteeseen han viela varmisti, kummallako pysakilla jaamme pois, koska toiselta pysakilta oli tiettyihin liikkeisiin lyhyempi matka. Aikaa kului opastukseen, mutta ei han yhtaan nayttanyt hermostuvan kielitaidottomista turisteista. Han oli oikeassa tehtavassa, palveluammatissa.
Illan tilaisuudessa kirkko oli jalleen lahes taynna kuulijoita, oman arvioini mukaan heita oli lahes 200. Kirkko on kaunis ja valoisa, noin kymmenen vuoden ikainen, moderni kirkkorakennus. Tilaisuudessa kuoro ja orkesteri seka gospelyhtye esiintyivat. Tailaiuudessa puhui Reijo Arkkila ja hartauden piti paikallinen vastuunkantaja Aarne Makinen. Tilaisuus oli todella lamminhenkinen ja ainakin meidan vieraiden mielesta onnistunut.
Kaksi mielenkiintoista seikkaa kiinnitti kaupungilla huomiota. Vaikka suomalaisten lukumaara kaupungissa on laskussa, nakyy suomalaisuus selvasti katukuvassa. Astuessamme ulos paikallisbussista, poistui meidan kanssamme mies, joka kysyi selvalla suomenkielella, mista olemme kotoisin. Kaupungissa on monia suomalaisten omia liikkeita. Enimmillaan kaupungissa on ollut useita tuhansia suomalaisia.
Toinen mielenkiintoinen asia oli ystavallisyys ja avuliaisuus. Kysyessamme vastaantulijalta taksiasemaa, han veikin meidat lina-autoasemalle, selvitti meille bussireitin ja aikataulut. Noustuamme sitten bussiin, naiskuljettaja auliisti selitti missa meidan tulee jaada pois. Liikenne valoissa odottaessaan han karttaan piirsi meille kohteet, joihin olimme menossa. Samoin han antoi meille aikataulut ja hinnat paluumatkaa varten. Tullessamme kohteeseen han viela varmisti, kummallako pysakilla jaamme pois, koska toiselta pysakilta oli tiettyihin liikkeisiin lyhyempi matka. Aikaa kului opastukseen, mutta ei han yhtaan nayttanyt hermostuvan kielitaidottomista turisteista. Han oli oikeassa tehtavassa, palveluammatissa.
lauantai 28. heinäkuuta 2007
27.7.2007 THUNDER BAY
Aikaeron vasyttamina joukko nukahti illalla aikaisin, herataksemme Toronton lentokenttaalueen sisalla sijaitsevassa hotellissamme tapahtuneeseen palohalytykseen yolla kello yhden maissa. Halytysaani loppui kuitenkin aika pian. Minkaanlaista ohjetta tai selitysta ei asiassa annettu. Aamulla hotellin henkilokunta, asiaa erikseen kysyttaessa ilmoitti, etta kyseessa oli koko lentokenttaaluella tapahtunut halytysjarjestelman testaus. Aika kiva ajankohta! Toki henkilokunta pyyteli tapahtunutta anteeksi.
Paivan mittaan, kun torvikoteloiden availu aloitettiin, lommuja loytyi useammastakin torvesta. Pekka Kelton kayratorvi oli kokenut isompiakin vaurioita. Toronon ja Thunder Bayn valilla sitten viela katosi laukku, jossa oli mm. allekirjoittaneen esiintymisvaatteet.
Thunder Bay otti meidat vastaan oikein kauniilla, lahes 30 asteen lammolla. Lammin oli myos vastaanotto kaupungissa toimivien ystavien taholta. He olivat jarjestaneet vastaanoton maukkaan lounaan merkeissa.
Illalla sitten paastiinkiin tositoimiin. Christ Lutheran Churchissa oli ensimmainen kuoron ja orkesterin esiintyminen. Kauniissa kirkossa oli todella runsaasti kuulijoita. Tilaisuuden jarjestajatkin olivat yllattyneita runsaasta vakimaarasta. Musiikkiohjelman lisaksi Reirjo Arkkila piti raamattutunnin ja Teemu Haataja loppuhartauden. Matkalla on mukana ystavia myos Ruotsin Borasista. Heidan Sulosoinnut yhtyeensa saesti Siionin Kanteleen yhteislaulut.
Illan paatti jalleen paikallisten ystavien jarjestama runsas iltapala. Kuoronkin johtaja oli tyytyvainen illan esityksiin ja hammastynyt yleisomaarasta.
Vastoinkaymisista huolimatta paiva oli antoisa ja siina mielessa merkittava, etta Etela- Pohjanmaan Evankelinen puhallinorkesteri esiintyi silloin ensikerran Amerikan mantereella.
Saa viela illallakin oli lammin, taysikuu paistoi ja hepokatit sirittelivat.
Kuvien tallentamisessa nayttaa olevan ongelmia, mutta viimeistaan Koti-Suomeen palattuamme panemme kuvia esille.
Paivan mittaan, kun torvikoteloiden availu aloitettiin, lommuja loytyi useammastakin torvesta. Pekka Kelton kayratorvi oli kokenut isompiakin vaurioita. Toronon ja Thunder Bayn valilla sitten viela katosi laukku, jossa oli mm. allekirjoittaneen esiintymisvaatteet.
Thunder Bay otti meidat vastaan oikein kauniilla, lahes 30 asteen lammolla. Lammin oli myos vastaanotto kaupungissa toimivien ystavien taholta. He olivat jarjestaneet vastaanoton maukkaan lounaan merkeissa.
Illalla sitten paastiinkiin tositoimiin. Christ Lutheran Churchissa oli ensimmainen kuoron ja orkesterin esiintyminen. Kauniissa kirkossa oli todella runsaasti kuulijoita. Tilaisuuden jarjestajatkin olivat yllattyneita runsaasta vakimaarasta. Musiikkiohjelman lisaksi Reirjo Arkkila piti raamattutunnin ja Teemu Haataja loppuhartauden. Matkalla on mukana ystavia myos Ruotsin Borasista. Heidan Sulosoinnut yhtyeensa saesti Siionin Kanteleen yhteislaulut.
Illan paatti jalleen paikallisten ystavien jarjestama runsas iltapala. Kuoronkin johtaja oli tyytyvainen illan esityksiin ja hammastynyt yleisomaarasta.
Vastoinkaymisista huolimatta paiva oli antoisa ja siina mielessa merkittava, etta Etela- Pohjanmaan Evankelinen puhallinorkesteri esiintyi silloin ensikerran Amerikan mantereella.
Saa viela illallakin oli lammin, taysikuu paistoi ja hepokatit sirittelivat.
Kuvien tallentamisessa nayttaa olevan ongelmia, mutta viimeistaan Koti-Suomeen palattuamme panemme kuvia esille.
26.7.2007 KOVANPAIVAN ILTA
Pohjanmaan joukko lahti bussilla liikenteeseen jo aamuyolla. Helsingin kuorolaiset ja os soittajiakin liittyi seuraan Helsingista.
Aamukymmenelta oltiin jo Helsingissa valmiina lastaamaan tavaroita lentokoneeseen. Tavaraa kertyikin aivan kunnioitettava maara.
Lahes 20 tuntia Pohjanmaalta lahdon lahdon jalkeen oltiin perilla Toronton Sheraton Gateways hotellissa. Maalaispojille ja -tytoillekin lentokentta oli melkoinen kokemus. Pienten kommellusten jalkeen paastiin kuitenkin perille hotelliin. Lentomatka itsessaan sujui oikein luontevasti.
Aamukymmenelta oltiin jo Helsingissa valmiina lastaamaan tavaroita lentokoneeseen. Tavaraa kertyikin aivan kunnioitettava maara.
Lahes 20 tuntia Pohjanmaalta lahdon lahdon jalkeen oltiin perilla Toronton Sheraton Gateways hotellissa. Maalaispojille ja -tytoillekin lentokentta oli melkoinen kokemus. Pienten kommellusten jalkeen paastiin kuitenkin perille hotelliin. Lentomatka itsessaan sujui oikein luontevasti.
sunnuntai 15. heinäkuuta 2007
Amerikan kiertue
Helsingin Evankelinen kuoro ja Etelä-Pohjanmaan Evankelinen puhallinorkesteri tekevät kiertueen Kanadaan ja Yhdysvaltoihin 26.7. - 15.8.2007. Mikäli tietoliikenneyhteydet matkan aikana saadaan toimimaan, tulemme tällä sivustolla julkaisemaan matkapäiväkirjaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
